Nuoruuden ilmiöitä STEPcast-sarja jatkuu
Nuoruus ja mielenterveys – aikuisten tunnetaidot vaikuttavat merkittävästi
Tervetuloa lukemaan tämmöisen kuopiolaisen höpöttelijän kirjoitteluja. Saatiin tavalliseen tapaan opettajalta pyyntö tuottaa podcastia ja sellaisen me tuotimme. Viestiteltiin psykologi Sanna Kosken kanssa ja pyydettiin hänet podcast vieraaksemme.
Mietiskeltiin luokkalaiseni kanssa, millaisia ilmiöitä nuoren elämään oikein liittyy. Ensimmäiseksi tuli itselle ainakin mieleen erilaiset trendit, sosiaalinen media ja ystävät. Lopulta päädyttiin kuitenkin mielenterveyteen ja siihen, miten ympäristö vaikuttaa nuoren mielenterveyteen.
Juttuhan alkoi siitä, kun Sanna Koski ilmestyi studioomme ja kerrottiin mitä ollaan tekemässä ja mistä asiasta meidän olisi tarkoitus puhua.
Keskustelu jäi itselle mieleen painuvaksi, sillä sain uusia näkökulmia mielenterveyteen liittyen ja mikkiin puhuminen oli minulle uusi kokemus. Ajattelin jakaa havaintojani keskusteluistamme, sillä haluan herättää myös muille ajatuksia, joita ei ole tullut välttämättä ajatelleeksi.
Mielenterveys ei ole yksi selitteinen asia
Lapsi oppii käytösmalleja vanhemmiltaan
Ihmiset näkevät elämänsä aikana paljon erilaisia elämäntilanteita ja tunnetiloja. Kasvava nuori ottaa erityisesti ympäristöstään vaikutteita, jotka vaikuttavat nuoren tulevaisuuden päätöksiin. Läheisten toiminta ja ajatusmaailma vaikuttavat nuoren ajatusmaailmaan, sillä läheisten tuki ja turva on tärkeä osa kasvua. Ympäristö vaikuttaa käsitykseen itsestä ja muista ihmisistä.
Vanhemman käytösmallit siirtyvät lapselle huomaamattakin, sillä omat kokemuksemme ja tunnetaitomme kulkevat lapselle käsikädessä. Narsistinen vanhempi voi haitata kasvavan nuoren kehitystä, sillä vanhemman piikittely aiheuttaa ulkonäköpaineita, josta voi seurata esimerkiksi syömättömyyttä.
Vanhemman päihteiden käyttö voi aiheuttaa lapselle pelko- ja ahdistustiloja sekä altistaa mielenterveys ongelmille. Vanhemman päihteiden käyttö voi myös altistaa nuoren käyttämään päihteitä. Vanhemmalta saatu käsitys oikeasta ja väärästä voi johtaa nuorta myös harhaan.
Tunnetaitojen merkitys lapseen
Vanhempien olisi suotavaa opettaa lapselle varhaisessa vaiheessa, kuinka tunteita voidaan käsitellä. Vanhemman olisi hyvä näyttää omia tunteitaan myös lapselle, sillä lapsen olisi hyvä oppia, että tunteita saa ja kuuluukin näyttää.
Tunteiden jakaminen saattaa unohtua monissa perheissä, joka voi aiheuttaa negatiivista ilmapiiriä. Jos lapsen tunteisiin ei vastata voi lapsi eristäytyä, joka voi johtaa mielenterveydellisiin haasteisiin. Tunteiden käsitteleminen saattaa välillä unohtua, mutta kaiken, jonka jättää taakse tulee vastaan. Lapselle olisi hyvä opettaa, että itkeminen on positiivinen asia, sillä itkeminen puhdistaa energioita.
Pitkän ajan kuluessa mielenterveydelliset haasteet voivat pahentua hoitamattomana, sillä tunteettomuus voi syventää omaa takkaa sekä heijastua ympäristöön. Hoitamattomat mielenterveyden haasteet heijastuvat läheisiin. Läheisille mielenterveydelliset haasteet voivat näkyä esimerkiksi jatkuvien ristiriitojen syntymisenä, syrjäytymisenä tai esimerkiksi ärtyneisyytenä.
Lapsi särkyneessä perheessä
Lapsi tarvitsee henkilön, jolta saa hellyyttä ja tukea vaikeissa tilanteissa.
Molempien vanhempien läsnäolo ja roolimalli vaikuttavat nuoren hyvinvointiin. Lapsen elämässä voi tulla eteen tilanteita, missä läheinen voi sairastua esimerkiksi vakavasti tai läheinen voi menehtyä. Lapsi tarvitsee henkilön, jolta saa hellyyttä ja tukea vaikeissa tilanteissa.
Vanhempien ero voi aiheuttaa lapselle erilaisia reaktioita ja tunteita. Vanhempien riitely voi aiheuttaa lapselle pelkoa ja turvattomuutta, jonka vuoksi riitelyä lasten läheisyydessä tulisi välttää. Lapsi voi tuntea syyllisyyttä vanhempien erosta.
Lapsen arki voi muuttua vanhempien eron seurauksena. Vanhemmat muuttavat erilleen ja lapsen olinpaikka voi muuttua. Eri kaupunkiin muuttaminen on iso muutos lapselle, sillä lapsen ympäristö muuttuu äkillisesti ja koulun vaihtaminen tulee ajankohtaiseksi. Erilaiset järjestelyt aiheuttavat stressiä sekä lapselle että vanhemmalle.
Vanhempien erotilanteet voivat olla erilaisia, sillä ero voi olla esimerkiksi riitaisa, joka aiheuttaa ilmapiiriin kireyttä ja lapsi voi kokea surua vanhempien väleistä. Vanhempien eron jälkeen lapsi voi kuitenkin ajansaatossa kokea muutoksen positiivisena.
Lasta ei tulisi sotkea vanhempien riitoihin, sillä lapsi ei halua olla valitsemassa vanhempaansa. Erotilanteissa lasta saatetaan käyttää aseena riidoissa ja kilpailua saattaa olla ilmassa. Lapsen vanhempaa ei tule yhdistää lapseen, sillä hän ei ole osallinen riitoihin.
Apua mielenterveyteen
Jokainen ihminen kokee jossakin elämänvaiheessa mielenterveydellisiä haasteita, mutta niihin löytyy kuitenkin apukeinoja. Mielenterveyttä voidaan ylläpitää esimerkiksi säännöllisellä uni- ja ruokailurytmillä, liikunnalla, ihmissuhteilla sekä levolla.
Mielenterveydellisiä haasteita voi tulla kenelle tahansa ja siihen liittyy tapahtumaketjuja. Ajan saatossa ihmisen mieli ottaa vaikutteita ympäristöstä.
Mielenterveyteen voi hakea apua esimerkiksi kouluterveydenhuollosta, josta on mahdollista saada keskusteluapua sekä tarpeen tullen lääkinnällistä apua. Koulukuraattorit voivat tarvittaessa ohjata nuoren mielenterveyden piiriin.
Kiitos, kun luit kirjoitukseni!
Lumia Sonninen
opiskelija
STEP-koulutus
Kuuntele STEPcastista lisää nuoruuden ilmiöistä.
