Ammatillinen aikuiskoulutus – mitä sille on tapahtunut?
Oppilaitoksen viestijän näkökulmasta oppilaitosmaailmassa on saanut säännöllisesti opetella uusia termejä ja samalla aktiivisesti yrittää unohtaa vanhentuneita. Aikuisten ammatillisesta koulutuksesta ei siis ole luovuttu, vaan ammatillista koulutusta järjestetään kaikille iästä riippumatta ja ikäluokkia erottelematta.
Aiemmin opiskelu alkoi syksyllä lukukauden ja -vuoden alkaessa. Keväällä juhlittiin kevät- ja valmistumisjuhlia ja kirmattiin kesälaitumille. Nykyään opinnot voi aloittaa jatkuvan haun kautta joustavasti opiskelijan tilanteen ja henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaan. Myös kesällä voi suorittaa opintoja oppisopimuksella alan töitä tehden. Eikä juhlistakaan ole luovuttu.
Tyypillistä opiskelijaakaan ei enää ole. Jos yksi tavoittelee koko tutkinnon suorittamista, toinen suorittaa opintoja näytöillä hankittuaan osaamisen jo työelämässä. Kolmas etenee hitaasti kerryttäen uutta osaamista tutkinnon osa kerrallaan. Ammatillisen tutkinnon voi suorittaa oppisopimuksella tai koulutussopimuksella sekä niitä yhdistelemällä, tutkinnon osittain. Tutkinnon osan suorittamalla voi hankkia täsmäosaamista, jolla voi päivittää omaa ammattitaitoaan.
Hokkus pokkus HOKS – mikä se on?
Opintojen alussa jokaiselle opiskelijalle laaditaan HOKS:n eli henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma. Siinä sovitaan, miten opiskelija hankkii puuttuvan osaamisen. Osaamista voi kerryttää monipuolisesti paitsi lähiopetuksessa oppilaitoksessa, myös työelämässä ja vaikkapa verkko-opinnoilla. Moni ammatillinen täydennyskoulutus toteutuu jo opetuksen osalta verkossa ja käytännön työtehtävissä työelämässä. HOKS siis antaa jokaiselle opiskelijalle oman kartan, jonka perusteella opiskelija tutkinnon suorittaa.
Ammatillinen koulutus määritellään koulutukseksi, jonka tarkoituksena on tuottaa ammatillista osaamista ja tukea elinikäistä oppimista sekä ammatillista kasvua. Koulutuksen järjestämisessä laatuvaatimukset ovat korkeat ja niiden toteutuessa Suomessa valmistuu vuosittain tuhansia osaajia työelämään. Joustavat opiskelutavat mahdollistavat ammatillisen koulutuksen suorittamisen monipuolisesti. Ammatillisen tutkinnon suorittaneella on myös yleinen jatko-opintokelpoisuus ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opintoihin.
Tutkintotilaisuus, näyttötutkinto vai näyttö?
Ammatillisessa koulutuksessa osaaminen osoitetaan näytöissä aidoissa työelämän ympäristöissä ja tilanteissa. Aiemmin osaaminen näytettiin tutkintotilaisuudessa. Tutkintotilaisuus järjestettiin vanhassa kunnon kolmikannassa ja siitä laadittiin asiakirjoja, joiden perusteella tutkintotoimikunnat arvioivat opiskelijan osaamista.
Paitsi käytettävä sanasto, myös tutkintojen nimet ja perusteet uusiutuvat ajoittain. Viimeisin iso muutos oli ammatillisen koulutuksen reformi vuonna 2018. Tosin emme käytä enää termiä reformi. Sen sijaan puhumme rennosti uudesta amiksesta. Kestävä kehitys ja muut ajankohtaiset asiat ovat myös aikaansa seuraavan oppilaitoksen arkea.
Kun aloitin työni koulutusmaailmassa melkein kaksi vuosikymmentä sitten silloisessa Seurakuntaopistossa, koulutuksien markkinointi oli vaatimatonta. Kilpailua koulutuksenjärjestäjien kesken oli toki jo tuolloin, mutta järjestämisluvat eivät olleet yhtä laajasti eri oppilaitoksilla kuin tänä päivänä. Kilpailussa on myös myönteisiä puolia: koulutuksen järjestäjien on kehityttävä ja kehitettävä koulutustuotteita sekä päivitettävä henkilöstön osaamista.
Missä Seurakuntaopisto on?
Useiden oppilaitosintegraatioiden myötä Seurakuntaopisto kasvoi ulos nimestään ja on 1.9.2021 alkaen ollut STEP-koulutus. STEP-koulutus on STEP-ammattiopisto, STEP-kansanopisto ja STEP-opintokeskus. STEP-kansanopisto on maan suurin.
Vuonna 1945 Järvenpäässä perustettu Seurakuntaopisto toimii nykyään kuudella kampuksella ja kahdessa toimipaikassa. Lisäksi ammatillista koulutusta järjestetään lähes 20 paikkakunnalla ympäri Suomea. Ammatillisia tutkintoja on lähes 20.
Harva tietää, että sekä lastenohjaaja että nuoriso-ohjaaja ovat alun perin Seurakuntaopiston käynnistämiä koulutuksia. Seurakuntaopistoa 1950-luvulla johtanut Aarne Siirala halusi uudistaa kirkkoa ottamaan enemmän yhteiskunnallista vastuuta ja loi pohjan kirkon diakoniakoulutukselle Seurakuntaopistolla. Myöhemmin käynnistettiin nuorisotyön ja lapsi- ja perhetyön koulutukset. Tänä päivänä tunnemme ne nuoriso- ja yhteisöohjaajana sekä lastenohjaajana. Jos kasvatus- ja ohjausala kiinnostaa, STEP-ammattiopisto on oikea paikka opiskella.
Kirsi Talvitie
viestintäsuunnittelija
STEP-koulutus
